Nousseet energiakustannukset, rullahiihtoradan kehittäminen ja hiihtotunnelin kesäkauden vähäinen käyttöaste painoivat vaakakupissa hiihtotunnelin kesäaukioloa enemmän. Päätös ei ollut helppo, mutta sitäkin tarpeellisempi.

– Energiahinnat ovat nyt paljon totuttua korkeammat. Tällä päätöksellä saamme aikaan merkittäviä säästöjä, jolla mahdollistamme uudet strategiset investoinnit, mm rullahiihtoradan laajentamisen. Eri yhteistyötahojen kanssa käytyjen keskustelujen mukaan kollektiivinen näkemyksemme on, että rullahiihto-olosuhteiden parannus ja haastavien ylämäkien asfaltointi ajaa tärkeysjärjestyksessä hiihtotunnelin avaamisen edelle, kommentoi Vuokatti Sportin toimitusjohtaja Mari Varjonen päätöstä.

Panostus entistä kovempiin harjoitusmaastoihin parantaa myös kansainvälistä kilpailukykyä

Vuokatin hiihtotunneli – lajissaan maailman ensimmäinen – on tyypillisesti avannut ovensa kesäkuun alussa ja ollut auki luonnonlumien saapumiseen asti. Erityisesti kesäkuukausina käyttäjämäärä on ollut kuitenkin todella alhainen, joten päätös vaikuttaa etenkin syksyn sesonkiin.

– Hiihtoputkessa on käytännössä ollut runsaasti kävijöitä vain noin kuukauden ajan ennen ensilumenladun avaamista. Siksi koemme, että isossa kuvassa on fiksumpaa panostaa rullahiihto-olosuhteiden kehittämiseen ja ensilumenlatusesongin vahvistamiseen, joille molemmille puolestaan on paljon aktiivikäyttäjiä. Tämän vuoden säilölumikasa on ennätyssuuri, ja toisaalta rullahiihdon laajennuksella pystymme tarjoamaan kovempia harjoitusmaastoja etenkin ”tekniikkarinteen” puolelta, jonne rullahiihtoradan laajennus kohdistuu, Varjonen kertoo.

Vuokatin Säätiön hallituksen ja Hiihtoliiton puheenjohtajana toimiva Markku Haapasalmi on samoilla linjoilla Varjosen kanssa.

– Tilanne on meistä riippumaton, sillä ilman sähkön hinnan nousua tällaista päätöstä ei tarvitsisi tehdä. Totta kai seuraamme sähkönhinnan kehitystä tarkasti. Katseet tulee pitää rohkeasti tulevaan. Rullahiihtoradan kehittäminen on Vuokatti Sportin kilpailukyvyn kannalta kriittistä etenkin kansainvälisen vertailun näkökulmasta, ja olen todella ylpeä siitä, että kehittämiseen on nyt mahdollisuus. Uusi rullahiihtorata tulee palvelemaan erinomaisesti Vuokatin olosuhteita hyödyntäviä kotimaisia hiihtäjiä ja samalla lisää merkittävästi Vuokatti Sportin houkuttelevuutta myös kansainvälisten joukkueiden silmissä, Haapasalmi puntaroi.

Ymmärrystä investointipäätökselle löytyy myös akatemiaurheilijoilta

Yksi suurin hiihtotunnelin käyttäjäryhmä on viime vuosina ollut Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian hiihtolajien urheilijat. Nyt tehty päätös vaatii urheilijoilta sekä valmentajilta kesän ja syksyn harjoittelusuunnitelmien soveltamista, mutta ymmärrystä tehdylle päätökselle löytyy.

– Vuokatin ja Vuokatti Sportin tarjoamat olosuhteet ovat kotimaan hiihtoharrastajille kokonaisuudessaan ainutlaatuiset ja kestävät hyvin myös kansainvälisen vertailun. Akatemiaurheilijat ovat hyödyntäneet hiihtotunnelia erityisesti syksyllä kisakauden lähestyessä, mutta kyllä lokakuussa aukeava ensilumenlatu on lajiharjoittelussa hiihtotunnelia tärkeämpi. Kesäharjoittelussa rullahiihdon osuus puolestaan on huomattavasti isompi kuin lumella tapahtuva hiihto, joten meidänkin näkökulmastamme rullaradan kehittäminen on näistä kahdesta tärkeämpää. Ulkohiihtokausi kestää Vuokatissa kuitenkin lokakuusta aina huhti–toukokuulle asti, joten olosuhteet kaikkinensa ovat iso kilpailuetu niin meidän urheilijoillemme kuin alueelle ylipäätänsä, kommentoi Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian johtaja Janne Vuorinen.

Faktat:

• Vuokatti Sport on aktiiviliikkujien ja ammattiurheilijoiden suosima harjoittelupaikka, jossa leireilee säännöllisesti myös monen lajin ulkomaisia ammattiurheilujoukkueita ympäri vuoden. www.vuokattisport.fi
• Vuokatti tarjoaa monipuolisia matkailupalveluita, luontoelämyksiä ja koko perheen aktiviteetteja kaikkina vuodenaikoina. www.vuokatti.fi
• Maailman ensimmäinen ympärivuotinen hiihtotunneli rakennettiin Vuokattiin vuonna 1998.
• Rullahiihto on hiihtäjien yksi tärkeimmistä kesäkauden harjoittelumuodoista.

Lisätietoja tarvittaessa sähköpostilla mari.varjonen@vuokattisport.fi / 046 9234 653

Vuokatti Sportin vastaanotto sulkeutuu to 14.4. klo 20.

Muina päivinä avoinna normaalisti klo 7 -21.

Aurinkoista pääsiäistä!

Sotkamo-lehti 28.6.2019, Pertti Granqvist, juttu julkaistu kirjoittajan luvalla

”Juoksuhautamäki” kävi kylässä

Korholanmäen päälle Kajaanista päin tultaessa avautuu Vuokatin vaarajonot paljastava näkymä. Tuo näkymä sai Vuokatin Urheiluopiston entisen johtajan ja rehtorin Erkki Hautamäen herkistymään hänen ajaessaan viime viikolla Kajaanista Sotkamoon päin.

– Pala nousi kurkkuun. Sydän on jäänyt tänne, Vuokattiin ja Sotkamoon, nykyisin Äänekoskella vaikuttava Erkki Hautamäki (88) sanoi.

Vuosi 1969 jäi Sotkamon historiaan kolmesta syystä. Pitäjään avattiin Alko sekä Kantakrouvi ja Erkki Hautamäki aloitti Vuokatin Urheiluopiston johtajana. Erkki Hautamäki oli yhteensä 21 vuotta Urheiluopiston johdossa.

Puolustusvoimien palveluksesta Urheiluopiston johtoon siirtynyt ratsumestari ja kapteeni Hautamäki sai nopeasti sotkamolaiseen tapaan korkonimen. ”Juoksuhautamäen” tiesivät pian kaikki vähänkin kartalla olevat.

Puolustusvoimissa Hautamäki oli urheilijoiden päävalmentaja. Reservissä Hautamäki ylennettiin myöhemmin majuriksi.

Suorasanainen ja ripeäotteinen pohjalainen sotkamolaistui varsin nopeasti. Aikalaisilla ei pahaa sanaa ole ollut sanottavana, eikä Erkillä itsellään sotkamolaisista.

– Hyvin tulin toimeen kaikkien kanssa. Puoluekannasta riippumatta. Huumorin avulla pärjättiin. Huumori on sellainen voima, jonka avulla pärjää paikassa kuin paikassa.

Hautamäen täyttäessä 1980 pyöreät 50 vuotta oli Sotkamon kunnan edustajat tuoneet syntymäpäiville elävän pässin ja kahden metrin pituisen sauvan sekä antaneet syntymäpäiväsankarille Aga Khanin arvonimen.

– Kunnan edustajat olivat pukeutuneet itämaisesti. Kylpytakkeihin ja pään ympärillä oli vaikka mitä rättejä, Hautamäki muisteli.

Pässi teurastettiin ja syötiin. ”Aga Khanin” sauva Hautamäellä on edelleen tallessa.

– Jonkin verran lyhennettynä versiona.

Vuokatin Urheiluopiston kansainvälistyminen alkoi Hautamäen johtajana ollessa. Hautamäen aikana opistolla myös rakennettiin jatkuvasti. Puu-Vuokatti muuttui nykyaikaisempaan suuntaan.

– Saatuani opetusneuvoksen arvonimen sanoin, että rakennusneuvos olisi ollut paremmin työtäni kuvaava.

Hautamäki tuli opiston johtoon aikana, jolloin termi suomettuminen tuli tutuksi kansainvälisesti.

– Kekkonen ja Neuvostoliiton puolustusministeri Dmitri Ustinov olivat neuvotelleet yhteisistä sotaharjoituksista. Yhteisiä sotaharjoituksia ei tullut, mutta urheiluvalmennuksessa ja kilpailuissa yhteistyötä kehitettiin armeijoiden välillä.

Vuokattiin Erkki Hautamäki tuli tapaamaan vanhoja tuttuja, viettämään aikaa sukulaistensa kanssa ja samalla katsomaan, kuinka seutukunta on kehittynyt. Hän oli tyytyväinen näkemäänsä.

– Urheiluopisto on Vuokatin sydän, jonka ympärille on kehittynyt valtava majoitusbisneksen keskittymä.

Ja tuttuja riittää. Haastatteluhetkellä muun muassa Kenneth Penttinen käveli opiston ravintolaan.

– Johtaja Hautamäki ihan itse.

Myös nykyinen johtaja Veikko Halonen kävi tervehtimässä legendaarista edeltäjäänsä.

Eläkkeelle jäätyään Erkki Hautamäki kertoi olleensa rakentamassa Vuokattiin eläkepäivien asuntoa.

– Mutta vaimo halusi meidän muuttavan Etelä-Suomeen. Kaikki meidän lapset olivat jo silloin muuttaneet etelään ja vaimo tunsi itsensä yksinäiseksi täällä.

Erkki Hautamäki kertoi jääneensä leskeksi vuonna 2000.

– Muutin sitten vuonna 2006 Hämeenlinnasta Ääneskoskelle. Yksi lapsistani asuu lähellä nykyistä asuinpaikkaani.

Lapua tunnetaan Suomen historiassa isänmaallisena paikkakuntana. Lapua on Erkki Hautamäen syntymäpaikka. Erkillä on yksi nuorena kuollut veli. Sisko asuu Siilinjärvellä.

– Elettiin vaikeita aikoja. Pohjanmaalta lähdettiin joko Ameriikkaan tai etsimään työtä muualta Suomesta. Me muutimme 1934 Äänekoskelle.

Erkin isä haavoittui vaikeasti sodassa.

– Oltiin tiukilla. Silti isä antoi rahaa ylioppilaaksi opiskeluun. Helsinkiin 1949 lähtiessäni ei rahaa ollut enää antaa. Hän sanoi, että koeta pärjätä.

Muutama vuosi sitten julkaistiin kirja ”Suomi myrskyn silmässä.”  Se kertoo ajasta ennen talvisotaa,  talvisodasta ja toisen maailmansodan alusta.  Kesällä ilmestyy toinen osa.

– Kirjojen tiedot perustuvat Marskin luottomiehen Vilho Tahvanaisen arkistoihin. En ole niitä juttuja keksimällä keksinyt.

Valtavan kirjaprojektin aikana ei maalausta aiemmin harrastanut Hautamäki ole siveltimeen koskenut.

– Kun saan kirjan valmiiksi, täytyy kokeilla. Vieläkö värit tottelevat.

Kuka

Erkki Hautamäki.

Syntynyt 28.8.1930 Lapualla.

Asuu Äänekoskella.

Leski.

Viisi lasta ja lapsenlapsia lukematon määrä.

Entinen ammattisotilas.

Reservin majuri.

Voimistelunopettaja.

Gradua vaille maisteri.

Vuokatin Urheiluopiston rehtori 1969-1990.

Opetusneuvos.

Historioitsija. Kirjoittanut kirjan ”Suomi myrskyn silmässä.”

Artikkeli julkaistu Sotkamo-lehdessä 28.6.  Julkaisuun Urheiluopiston netissä ja Facebookissa on kirjoittajan lupa.